Olen huomannut että omiin töihin kiintyy liikaa jolloin huonosta tai keskinkertaisestakin on vaikeaa päästää irti. Alla kuvasarjan muodossa evoluutio eräästä koulutehtävänäni olleesta Fantasiakuvasta. Jouduin luopumaan kahdesta eri versiosta joihin olin käyttänyt paljon aikaa ennen kuin sain edes jonkinlaista fantasiaa aikaiseksi.
Tehtävänannossa oli käsky yhdistää vähintään kolme isoa elementtiä ERI kuvista tai viisi pienempää elementtiä ERI kuvista. Käytännössä siis kuvata useita eri settejä yhtä kuvaa varten, tämän lisäksi voi käyttää hyväksi myös olemassa olevaa omaa kuvapankkia. Kuvan aiheena sai olla mitä tahansa, mutta kuvassa pitäisi olla jotain sellaista mahdotonta mikä on mahdollista vain valokuvassa.
Kuvatessa kuvien-yhdistely-mielessä on tärkeintä että jokaisessa kuvassa on suurinpiirtein sama valon suunta ja mielellään sama polttoväli. Loppu on melkolailla piinaavaa Photoshop -työskentelyä ja maalaamista. Näissä kuvissani käytin pääasiassa kahta Broncolorin keikkasettivaloa joko raakana tai läpiampuvalla sateenvarjolla.
Toisen fantasiakuvani evoluutio. Kuvissa käytetty mm. seuraavia ruutuja:
-Hietalahden nosturit
-Lahden Poliisiasema
-Erilaisia malleja pönöttämässä eri asennoissa eri asuissa
-Pukkilan hautausmaalla sijaitseva risti
-Kööpenhaminen Tivoli
Alkuperäisiä ruutuja:
Tehtäväkuvani evoluutio:
Versio 1. “Mörkö”
Versio 2. Normaalimäki
Versio 3. Vuoristorata Loviisankadulla
Kovin realistisen näköistä jälkeä en mielestäni saanut aikaiseksi tässä kuvassa. Jälkeenpäin ajeteltuna olisi pitänyt kuvata nuo hirviökuvat oikeasta perspektiivistä, nyt niitä oli täysin mahdotonta yhdistää luonnollisesti muihin kuviin. Lopulliseen kuvaan päässyt vuoristorata on ehkäpä turhankin valoisa, vieden siten huomiota pois Oskarilta. Toisaalta tässä kuvassa olevan vallitsevan valon suunnan mukaan vuoristoradan kai pitäisikin olla se valoisin osa. Tästä on kuitenkin mukava jatkaa kohti Fantasiakuvauksen ihmeellistä maailmaa.